Franchise-ketjun kuntotesti: mistä franchising-yrittäjät maksavat, jos konsepti on vanhentunut

Moni franchise-ketju ajattelee, että asiat ovat kunnossa, koska käsikirjat on joskus tehty, sopimuspohjat laadittu ja rekrytointimalli rakennettu. Franchising-liiketoiminnassa kyse ei kuitenkaan ole siitä, onko materiaalia olemassa, vaan siitä, onko se ajantasainen, yhtenäinen ja oikeasti käytössä.

Franchise-ketju ei skaalaudu dokumenteilla, jotka ovat olemassa. Se skaalaantuu dokumenteilla, jotka toimivat. Tämä on yksi yleisimmistä ongelmista franchising-ketjujen kehittämisessä.

Keskustelu kääntyy usein yrittäjän käsikirjaan. Se on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta ei yksin ratkaise mitään. Yhtä olennaista on se, missä kunnossa ovat franchise-sopimukset, miten rekrytointi oikeasti toimii, millä tasolla koulutusmateriaalit ovat ja kuinka hyvin arjen operatiiviset ohjeet tukevat tekemistä. Myös se, miten tieto liikkuu ketjun sisällä, on osa samaa kokonaisuutta. Jos jokin näistä osa-alueista ei ole kunnossa, vaikutus näkyy nopeasti koko franchising-ketjun suorituskyvyssä.

Suurin riski ei kuitenkaan ole se, että mitään ei olisi tehty. Suurin riski on hiljainen vanheneminen. Toimintatavat muuttuvat ajan myötä, mutta ohjeet eivät pysy mukana. Uudet yrittäjät oppivat eri tavalla kuin aiemmat, mutta materiaali ei tue sitä. Rekrytointi alkaa perustua enemmän tuntumaan kuin selkeään malliin. Sopimukset jäävät jälkeen todellisesta tilanteesta. Tässä vaiheessa franchising-ketju ei enää kehity yhtenäisesti, vaan alkaa eriytyä sisältäpäin, vaikka ulospäin kaikki näyttäisi vielä toimivalta.

Tilanne kannattaa ottaa tarkasteluun viimeistään silloin, kun arjessa alkaa näkyä merkkejä siitä, että perusta ei ole täysin kunnossa. Uusien yrittäjien käynnistäminen vie enemmän aikaa kuin aiemmin, ja ohjeita joudutaan täydentämään suullisesti, koska ne eivät riitä sellaisenaan. Suullinen ohjeistus ei kuitenkaan ole todistettavissa oleva pelisääntö, koska sitä ei ole dokumentoitu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ohje ei sido ketjua eikä yrittäjää samalla tavalla, eikä se myöskään kestä ristiriitatilanteita, joissa pitäisi pystyä osoittamaan, miten toimitaan ja mihin pelisäännöt perustuvat.

Eräässä ketjussa franchisingkeskuksessa työskenteli kolme henkilöä, ja ajan myötä yrittäjien suunnalta alkoi kuulua soraääniä. Kävi ilmi, että jokainen keskuksen työntekijä opasti yrittäjiä hieman eri tavalla. Kun yhteistä, dokumentoitua mallia ei ollut riittävän selkeästi olemassa, ohjeistus alkoi elää tilanteen ja henkilön mukaan. Yrittäjän näkökulmasta tämä tarkoitti epävarmuutta siitä, mikä on oikea tapa toimia. Ketju ei tässä kohtaa enää ohjaa toimintaa, ihmiset ohjaavat ketjua.

Samalla ketjun eri yksiköt alkavat toimia eri tavoin, rekrytoinnin laatu vaihtelee eikä tekeminen ole enää samalla tavalla ennustettavaa kuin ennen. Usein myös hiljainen tieto kasaantuu yksittäisille ihmisille, jolloin kokonaisuus muuttuu haavoittuvaksi.

Tällä on suora vaikutus myös ketjun yrittäjien tyytyväisyyteen. Franchising-yrittäjä maksaa yhteistyömaksuja odottaen vastineeksi toimivaa konseptia, selkeitä toimintamalleja ja jatkuvaa kehitystä. Jos franchising-ketjun konsepti on käytännössä jo aikansa elänyt, eikä se tue yrittäjän arkea tai liiketoiminnan kehittämistä, syntyy väistämättä kysymys: mistä tässä oikeastaan maksetaan? Tässä kohtaa kyse ei ole enää pelkästä operatiivisesta haasteesta, vaan koko franchising-ketjun uskottavuudesta.

On tärkeää ymmärtää, että franchising-ketjun kehittäminen ei ole kertaluonteinen projekti, vaan jatkuva prosessi, jossa toimintamallia päivitetään vastaamaan muuttuvaa liiketoimintaympäristöä. Kyse ei ole yksittäisestä päivitysprojektista tai vuosikelloon sidotusta tarkistuksesta, vaan kokonaisuuden systemaattisesta arvioinnista.

Olennaista on pystyä vastaamaan siihen, ovatko keskeiset materiaalit oikeasti ajan tasalla, kuvaavatko ne tämän päivän toimintaa vai eilisen versiota, ja ennen kaikkea toimivatko ne käytännössä uusien yrittäjien arjessa. Ilman tätä näkymää kehittäminen jää helposti oletusten varaan.

Yksi keskeinen haaste on se, että ketju ei itse näe kaikkia omia puutteitaan. Sisäisesti toimintatavat tuntuvat loogisilta, koska ne ovat tuttuja. Juuri tästä syystä ulkopuolinen näkökulma tuo usein eniten arvoa. Se tekee näkyväksi ristiriidat materiaalien välillä, epäselvät kohdat ohjeistuksissa, puuttuvat prosessit ja ne käytännöt, jotka eivät enää vastaa nykytilannetta. Jo pelkkä kokonaisuuden läpikäynti voi paljastaa asioita, joilla on suora vaikutus ketjun kasvuun ja kannattavuuteen.

Franchise-ketjun arvo ei synny pelkästään brändistä tai liiketoimintaideasta. Se syntyy siitä, kuinka hyvin toimintamalli on dokumentoitu, siirrettävissä ja toistettavissa käytännössä. Kysymys ei siis ole siitä, onko materiaalia olemassa, vaan siitä, toimiiko se tänään ja tukeeko se kasvua myös huomenna. Jos tähän ei ole varmaa vastausta, kuntotesti on ajankohtainen.

Jos haluatte ulkopuolisen ja objektiivisen näkemyksen franchising-ketjunne nykytilasta, kuntotesti antaa nopeasti selkeän kuvan siitä, missä kunnossa kokonaisuus on ja mitkä ovat kriittisimmät kehityskohdat.

Jaa