Kun uusi franchisingyrittäjä aloittaa, hän saa yleensä alkukoulutuksen. Hän perehtyy konseptiin, tuotteisiin, palveluihin, järjestelmiin, myyntiin, asiakaspalveluun ja ketjun toimintatapoihin. Alkukoulutus on välttämätön, mutta se on vasta lähtökohta. Kukaan ei pysty omaksumaan kaikkea ensimmäisten viikkojen aikana, eikä liiketoiminta pysy vuodesta toiseen samanlaisena.
Silti jatkuva kouluttaminen jää monessa ketjussa liian vähälle huomiolle. Yrittäjä on kerran koulutettu, toimipiste on avattu ja sen jälkeen oletetaan, että hän osaa ja muistaa kaiken tarvittavan. Samalla tuotteet, asiakkaiden odotukset, järjestelmät, markkinointi, kilpailutilanne ja koko toimintaympäristö muuttuvat.
Jos ketju kehittyy mutta yrittäjien osaaminen ei kehity sen mukana, konsepti alkaa vähitellen toteutua eri tavoin eri toimipisteissä. Yksi yrittäjä ottaa uudet toimintatavat nopeasti käyttöön, toinen jatkaa kuten ennenkin ja kolmas tekee niistä oman tulkintansa. Asiakkaalle tämä näkyy laadun vaihteluna. Ketjulle se näkyy heikompina tuloksina ja vaikeutena johtaa kokonaisuutta.
Yksi käytäntöön viety idea voi maksaa koulutuksen takaisin
Muistan vuosien takaa erään Laatutakuun yrittäjätilaisuuden, jossa lanseerasimme uuden koulutusjärjestelmän. Tilaisuudessa puhui myös jääkiekkovalmentaja Juhani Tamminen. Hän kertoi käyvänsä joka kesä Yhdysvalloissa valmentajien koulutuksissa, vaikka ne maksoivat paljon. Hän sanoi, että jos hän sai koulutuksesta edes yhden uuden idean ja vei sen käytäntöön, koulutus oli maksanut hintansa takaisin.
Tämä pätee aivan yhtä hyvin franchisingyrittäjiin ja ketjujohtoon. Koulutuksen arvo ei synny siitä, kuinka monta tuntia koulutuksessa istutaan tai kuinka paljon materiaalia osallistujille jaetaan. Arvo syntyy siitä, mitä koulutuksen jälkeen tehdään toisin ja paremmin.
Yksi käytäntöön viety oivallus voi parantaa myyntiä, vähentää hävikkiä, tehostaa työvuorosuunnittelua, vahvistaa asiakaspalvelua tai auttaa yrittäjää johtamaan henkilöstöään paremmin. Vaikutus voi toistua päivittäin jokaisessa ketjun toimipisteessä.
Koulutus ei ole vain virheiden korjaamista
Yrittäjiä ei pidä kouluttaa ainoastaan silloin, kun jokin on mennyt pieleen. Jos koulutus käynnistyy vasta myynnin laskiessa, asiakaspalautteiden lisääntyessä tai konseptin toteutuksen lipsuessa, ollaan jo myöhässä.
Parhaimmillaan koulutus on suunnitelmallinen osa ketjun johtamista. Sen avulla ylläpidetään osaamista, vahvistetaan yhtenäisiä toimintatapoja ja valmistaudutaan tuleviin muutoksiin. Samalla yrittäjät saavat mahdollisuuden jakaa keskenään kokemuksiaan, onnistumisiaan ja käytännön ratkaisujaan.
Ketjun sisällä on usein valtava määrä osaamista, jota ei osata hyödyntää. Yksi yrittäjä on löytänyt toimivan tavan perehdyttää uusia työntekijöitä, toinen onnistuu lisämyynnissä ja kolmas on kehittänyt paikalliseen markkinointiin keinon, josta muutkin voisivat hyötyä. Ketjujohdon tehtävänä on tunnistaa nämä hyvät käytännöt, arvioida niiden soveltuvuus konseptiin ja jakaa ne koko verkostolle.
Kaikkea ei tarvitse keksiä ketjun johdossa.
Myös kokeneet yrittäjät tarvitsevat koulutusta
Joskus ajatellaan, että pitkään ketjussa toiminut yrittäjä ei enää tarvitse koulutusta. Todellisuudessa juuri kokeneen yrittäjän toimintatapoihin on voinut syntyä rutiineja, joita hän ei enää itse huomaa. Osa niistä toimii hyvin, mutta osa voi perustua vanhentuneeseen tietoon tai tapaan, joka ei enää palvele liiketoimintaa.
Kokemus ei poista oppimisen tarvetta. Se antaa koulutukselle erilaisen lähtökohdan. Kokeneelle yrittäjälle ei tarvitse opettaa samoja asioita samalla tavalla kuin aloittavalle yrittäjälle, mutta hänenkin pitää pystyä uudistamaan toimintaansa.
Myös ketjujohdon on kouluttauduttava. Ei ole realistista vaatia yrittäjiltä jatkuvaa kehittymistä, jos ketjun johto itse toimii vuodesta toiseen samalla tavalla. Uutta osaamista tarvitaan esimerkiksi johtamisesta, taloudesta, teknologiasta, vastuullisuudesta, markkinoinnista ja yrittäjäverkoston yhteistyön kehittämisestä.
Koulutuksen pitää näkyä käytännössä
Hyvä koulutus lähtee ketjun ja yrittäjien todellisista tarpeista. Sen pitää liittyä arkeen ja auttaa yrittäjää ratkaisemaan käytännön ongelmia. Pelkkä yleinen luento tai pitkä esitys ei välttämättä muuta mitään.
Koulutuksen jälkeen pitäisi olla selvää, mitä osallistujien odotetaan tekevän. Mikä muuttuu? Milloin uusi toimintatapa otetaan käyttöön? Kuka seuraa toteutumista? Miten tuloksia arvioidaan?
Jos koulutuksessa syntynyt tieto ei siirry toimipisteen arkeen, koulutukseen käytetty aika ja raha eivät tuota tavoiteltua hyötyä. Siksi koulutukseen pitäisi aina liittää käytännön toteutus ja seuranta. Pienikin muutos kannattaa määritellä riittävän konkreettisesti.
Koulutuksen ei myöskään tarvitse aina tarkoittaa kokonaista koulutuspäivää. Se voi olla lyhyt verkkokoulutus, työpaja, yrittäjätapaaminen, toimipisteessä tapahtuva valmennus, vertaisryhmä tai yhteinen keskustelu ketjun tunnusluvuista. Tärkeintä on säännöllisyys, tavoitteellisuus ja yhteys käytännön tekemiseen.
Jatkuva oppiminen vahvistaa koko ketjua
Franchisingketjun kilpailukyky ei perustu vain tunnettuun brändiin, hyvään tuotteeseen tai tarkasti kuvattuun konseptiin. Se perustuu myös ihmisiin, jotka toteuttavat konseptia joka päivä.
Kun yrittäjien osaamiseen panostetaan jatkuvasti, toiminnan laatu pysyy tasaisempana, muutokset saadaan nopeammin käytäntöön ja yrittäjillä on paremmat edellytykset menestyä. Samalla syntyy tunne siitä, ettei yrittäjä jää yksin toimipisteensä kanssa, vaan kuuluu verkostoon, joka oppii ja kehittyy yhdessä.
Alkukoulutuksen tehtävänä on antaa yrittäjälle valmiudet aloittaa. Jatkuvan koulutuksen tehtävänä on auttaa häntä onnistumaan myös sen jälkeen.
Jos jokaisesta koulutuksesta jää edes yksi hyvä idea, joka viedään oikeasti käytäntöön, vaikutus voi olla paljon koulutuksen hintaa suurempi. Mutta se edellyttää, että oppimista ei jätetä pelkäksi puheeksi.